Oqaatsit atornerluineq pinngitsuuisinnaannginnerlu assigiimmik isumaqartillugit atorneqarajupput. Taaguutilli assigiinngitsut aanngajaarniutinik atuiuarnerup timimut tarnimullu sunniutai pinngitsuuisinnaannginnermi qitiutinneqarnerat, atornerluinernili inuttut inooqataanermut ajoqusiisarnerisa qitiutinneqarnerunerat immikkoorutaavoq.

Pinngitsuuisinnaannginneq
Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu kattuffissuup (WHO) pinngitsuuisinnaannginneq nappaatitut isigaa pinngitsuuisinnaannginnermullu tunngatillugu tunngavissanik oqaasertaliilluni. Tunngavissanik pingasunik amerlanerusunilluunniit- qaammat ataaseq ataannartumik imal. ukiup ataatsip ingerlanerani arlaleriarluni ataani allaqqasunik eqquutsitsippat- pinngitsuuisinnaanngitsutut isigineqassaaq.

Tunngavissat tassaapput:

• Aanngajaarniummik pinngitsoorani pisariaqartitsisutut misigineq sakkortooq
• Atuinermut atatillugu aallartinneq taamaatinnerlu, qanorlu annertutigisumik atuineq ilanngullugu pissusilersornermik nakkutilliinissamut piginnaanikillineq
• Atuinikillinikkut atuiunnaarnikkulluunniit pinngitsuuisinnaajunnaarnerup timikkut kingunerluutai, pinngitsuuisinnaajunnaarnerup kingunerluutaatut aamma/imal. ersiutai ingalassimaniarlugit annikillisinniarlugilluunniit aanngajaarniummik taamaaqataanilluunniit atuinikkut takkuttartut
• Atuinermik annertusiartuaartitsineq, tassalu siornatigut annikinnerusumik atuinikkut sunniuttarnerasut sunniuteqqullugu atuinerup annertusiartuinnartittariaqarnera
• Aanngajaarniummik soqutiginninneq salliuvoq soqutigisallu/nuannaarutillu allat tunulliunneqarput sumiginnarneqarlutillu
• Tamatuma ajoqusiisarneri annertuut ilisimaneqaraluit atuineq ingerlaannarpoq

Atornerluineq
Atornerluineq aanngajaarniutinik atueriaatsitut atuisup avatangiisaasalu inuttut inooqataanerannut, timimut aamma/imal. tarnimut nassataqartutut nassuiarneqarsinnaavoq. Atornerluineq aamma ima nassuiarneqarsinnaavoq: ”Aanngajaarniutinik atuineq inuttut inuunermut ajornartorsiutinik ersarissumik takutinneqarsinnaasunik kinguneqartoq pinngitsuuisinnaannginnermulli tunngavissanik minnerpaamik pingasunik eqquutsitsinngitsoq.”

Aanngajaarniutit tassaapput aanngajaarnartut, akuersissuteqarani atorneqartut taamaammallu nakorsap nakorsaasiussaatut maleruagassat naapertorlugit atorneqanngitsut.

Nassuiaatini taakkunani marlunni aanngajaarniutip atuisulluunniit atornerluineruneranut aalajangiisuunani atuinerulli kingunerisa aalajangiisuunerat qitiuvoq. Inuttut inooqataanermi ajornartorsiutitut nassuiarneqartut, kulturimut politikkimullu tunngasunit annertuumik sunnigaapput.

Inatsisilerinermit isigalugu atornerluineq aanngajaarniutinik sunilluunniit inatsisit naapertorlugit inerteqqutaasunik ass. hashimik atuinertut nassuiarneqarpoq.

Pinngitsuuisinnaanngitsutut atornerluineq aanngajaarniummut attuummassutilimmik inuttut inuuniarnermi ajornartorsiutinik pilersitsisumut, tamatumalu peqatigisaanik pinngitsuuisinnaanngitsutut naliliivigineqarnissamut tunngavinnik minnerpaamik pingasunik eqquutitsisumut taaguutigineqartarpoq.